Osaava henkilökunta on keino erottautua kilpailijoista

Ammattitaidon ja koulutuksen merkitystä ei voi väheksyä, mikäli yritys aikoo menestyä tulevaisuudessakin. Yritykset, jotka katsovat eteenpäin ja osaavat suunnata toimintaansa tuleviin vuosiin. Näiden yritysten työntekijöillä on paremmat mahdollisuudet hakeutua koulutuksiin. Tällaisissa yrityksissä koulutus ymmärretään henkilökunnan kehittämisen välineenä. Koulutus on merkki siitä, että henkilökunnasta välitetään. Toisaalta on olemassa yrityksiä, joissa koulutuspäiviä pidetään tuotantoa haittaavana tekijänä.


Henkilökunta kokee usein, että koulutukseen pääseminen on huomionosoitus. Koulutuksen mukanaan tuomaa hyötyä ei näe aina ihan heti. On syytä uskoa, että koulutuksen vaikutukset tulevat yrityksen eduksi jollain tapaa.

Koulutukseen osallistuminen kirpaisee kukkaroa hetken aikaa. Henkilö, joka on saanut lisää koulutusta saattaa kehittyä työtehtäväänsä paremmin suorittavaksi työntekijäksi.


Eteenpäin katsovissa yrityksissä on oivallettu hiljaisimpien aikojen suomat mahdollisuudet panostaa henkilöstön koulutukseen. Koulutuksen mukanaan tuoma osaaminen osaltaan parantaa mahdollisuuksia selviytyä kiristyneestä kilpailutilanteesta.


Laaja-alainen työhyvinvointi rakentuu monesta tekijästä. Yksilön fyysisen ja henkisen kunnon ohella vaikuttaa mm. osaamisen kokonaisuus. Vastuullinen henkilöstöpolitiikka, johon koulutus kuuluu tärkeänä osana, vaikuttaa myös yrityksen tai työyhteisön kuvaan ja menestymiseen markkinoilla. Ei pidä unohtaa, että laaja-alainen työhyvinvoinnin edistäminen lisää myös tuottavuutta.


Työhyvinvoinnin taloudellisista vaikutuksista kertovat monet tutkimustulokset. Tutkimusten mukaan toiminnallisesti joustavissa yrityksissä tuottavuus on 30 – 60 prosenttia parempi.


Lapin yliopiston henkilöstötuottavuuden tutkijan Marko Kestin mielestä töissä sählätään nykyisin liikaa. Hänen mukaan yksi keskeinen tekijä on se, että ollaan menty kustannussäästömoodiin, jossa työn tekeminen on kurjistunut ja fiilis on heikentynyt. Työpaikoilla ei enää panosteta niin paljon oman toiminnan kehittämiseen.


Etsiminen ja korjaaminen vie paljon työaikaa. Marko Kestin mukaan ”sähläyksen” osuus on noin viidennes säännöllisestä työajasta. Etsimistä ja korjaamista voisi vähentää prosessien tuotteistamisella. ”Sählääminen” tulee yrityksille kalliiksi.

Asiasanat

asiakaspalvelu, eteenpäin katsova yritys, henkinen hyvinvointi, kilpailukeino, kiristynyt kilpailutilanne, koulutus, koulutusta, myyntityö, osaaminen, osaava henkilökunta, palvelumuotoilu, sählääminen, tuotantoa haittaava tekijä, tuottavuus, tuotteistaminen, työhyvinvointi, vastuullinen henkilöstöpolitiikka

0 0
Feed